Toivottava tulevaisuus

Positiivisen tulevaisuuden kuvittelu on haastavaa, koska erilaiset planetaariset kriisit lisääntyvät kiihtyvällä tahdilla, eikä riittävän vaikuttavia poliittisia päätöksiä saada aikaiseksi. Nykyhetki tuntuu dystooppiselta rinnakkaistodellisuudelta, jonne olemme joutuneet jonkun epämääräisen madonreiän kautta. Ikävä kyllä näin ei ole, vaan ihmisten yhteiskunta on siirtynyt huomattavasti ristiriitaisempaan ja konservatiivisempaan suuntaan oman aikuisikäni aikana. Moni ääri-ilmiö näyttää samalta, mitä tapahtui 100 vuotta sitten, ennen toista maailmansotaa ja natsi-Saksan hirveyksiä. Toisaalta ihmisoikeudet, yhdenvertaisuus, alkuperäiskansojen asema ja oikeudet sekä ympäristöasiat ovat yhtä lailla esillä. Se kumpaan suuntaan vaaka nyt kallistuu vaikuttaa todella paljon tuleviin vuosikymmeniin.

Ihmisten käyttäytymisen lisäksi, erilaiset luontoon ja ilmastoon liittyvät ääri-ilmiöt heittävät varjonsa tulevaisuuden päälle. Onneksi vielä ei ole liian myöhäistä estää ihmisille elinkelpoisen maapallon tuhoutuminen, tosin se vaatii pikaisia toimia meiltä kaikilta, erityisesti valtioiden ja suuryritysten osalta. Ensi askeleita parempaan suuntaan otetaan koko ajan, niitä vain pitää ottaa enemmän ja isompia askeleita. Päätöksenteon ja talouden lisäksi myös tekoäly ja tekniset innovaatiot pitää valjastaa kestävän kehityksen edistämiseen ja paremman tulevaisuuden rakentamiseen kaikille, ei vain ihmisille.

Minun toivottavaan tulevaisuuteen pääsemiseksi vaa’an täytyy kallistua ihmisoikeuksien, oikeudenmukaisuuden ja yhdenvertaisuuden puolelle. Käytännössä tämä tarkoittaa, että nykyhetken oikeistolaiseen ja konservatiiviseen arvomaailmaan kuuluvat, populistiset ja poliittiset liikkeet katoavat, kun niiden jäsenet huomaavat, että heidän kannattamat arvot ja toiminta vahingoittavat myös heitä ja heidän läheisiään. Tämän seurauksena Suomen hallitus kaatuu ennen kuin se pääsee tekemään tämän pahempaa haittaa Suomen hyvinvointiyhteiskunnalle. Yhteiskunnan kahtiajakautuminen pysähtyy ja eri mieltä olevat alkavat kuuntelemaan myös toisiaan ja pyrkimään kumpaakin hyödyttävään yhteisymmärrykseen tehtävistä päätöksistä.

Kapitalistinen markkinatalous, jossa yksityisille henkilöille kasautuu tarpeettoman suuri osuus varallisuudesta ja sitä kautta myös vallasta, korvataan kiertotalouteen pohjautuvalla yhteisöllisellä järjestelmällä, missä päätöksenteko perustuu tieteeseen ja demokratiaan. Toisen maailmansodan jälkeiset valtarakennelmat puretaan ja uuden järjestelmän eri toimijoilla on yhdenvertainen asema. Uudessa järjestelmässä ketään tai mitään ei riistetä, vaan kaikki saavat reilun korvauksen panoksestaan yhteiseen hyvään. Uusi järjestelmä myös mahdollistaa monipuolisemmin erilaisten äänien kuulumisen ja erilaisten kulttuurien yhteensovittamisen.

Kollektiivisen arvomaailman muutoksen myötä tieteen ja tutkimuksen rooli kasvaa, mikä auttaa päättäviä tahoja tekemään valistuneempia päätöksiä, mitkä vievät asioita parempaan suuntaan kaikille. Tämän myötä nyt tutkimatta jääneitä oireita ja sairauksia ryhdytään tutkimaan ja niihin löydetään hoitoja ja jopa parannuskeinoja. Tämä osaltaan parantaa monien elämänlaatua ja mahdollisuuksia sekä kehittää terveydenhoitoa yhdenvertaisempaan suuntaan.

Vuonna 2054 maailma on globaalisti siirtynyt sosiaalisesti yhdenvertaiseen kiertotalouteen, jossa toteutuu maailmanlaajuinen edustuksellinen demokratia. Siinä eriävistä näkemyksistä käydään asiallista keskustelua, jossa pyritään ymmärtämään erilainen näkemys ja löytämään kaikkia hyödyttävä kompromissi. Päätöksiä tehdessä hyödynnetään tieteellisiä tutkimuksia ja muotoiluajattelua. Päättävät tahot ovat vastuussa päätöksistään ja teoistaan. Sotia ja konflikteja ei ole, koska ketään ei syrjitä eikä riistetä. Myös aikanaan huolta aiheuttanut ilmastokriisi ja luontokato on tasaantunut ja monin paikoin luonto on palautunut lähes kokonaan.

Elämme maailmassa, missä kaikilla on tarkoitus ja arvokkaaseen elämään riittävä toimeentulo, myös heikommassa asemassa olevilla. Tämä mahdollistaa kaikille erilaisten innovatiivisten kokeilujen ja tieteellisten etsintöjen toteuttamisen, koska epäonnistumista ei enää tarvitse pelätä, vaan niistä voi ottaa opiksi ja kokeilla uudestaan. Tästä taasen seuraa positiivinen kehä, kun jo tehtyjä innovaatioita kehitetään paremmaksi ja olemassa oleville materiaaleille löydetään uusia käyttötarkoituksia, mikä taas johtaa uusiin innovaatioihin ja parempaan, planetaarisiin rajoihin paremmin mahtuvaan elämään. Kun kaikilla on aidosti yhtäläiset mahdollisuudet etsiä itseään ja pyrkiä löytämään omat vahvuudet, myös itsensä toteuttaminen on aiempaa helpompaa. 

Työelämässä teknisten innovaatioiden ja kiertotalouteen siirtymisen myötä ihmisille on pääasiassa jäänyt asiantuntijan rooli. Toki monessa asiakaspalveluun perustuvassa ammatissa edelleen työskentelee ihmisiä. Yksi näistä on terveydenhuolto, missä ihminen kohdataan yksilönä ja häntä autetaan kaikin mahdollisin keinoin. Länsimaisen lääketieteen lisäksi sairauksien hoidossa ja terveyden ylläpidossa hyödynnetään perinteisempää tietoa ja keinoja, joita myös osataan arvostaa aiempaa enemmän. Sieltä on myös löytynyt hoito tai parannuskeino moneen oireeseen ja sairauteen, mitä länsimainen lääketiede ei ole onnistunut hoitamaan.

Minun unelmaelämäni lähtökohtana on se, että terveydentilani ja toimintakykyni on vähintään pysynyt samana, mahdollisesti jopa terveydenhuollon kehittyessä parantunut. 30 vuoden päästä olen jo jäänyt eläkkeelle, niin hyvätuloisesta työstä, että tulen eläkkeelläni hyvin toimeen. Unelmamaailmassani Suomen ja Euroopan sosiaalituet ovat kehittyneet 30 vuoden takaa ja perustulo on otettu käyttöön. Tämä tarkoittaa sitä, että vaikka eläke ei täysin riittäisi ihmisarvoiseen elämään, yhteiskunta pitää minusta huolta.

Eläkeläisenä en enää ole sidottu aikatauluihin, vaan voin elää vielä omannäköisempää elämää kuin aiemmin. Monet kaupungin riennot on löydettävissä myös verkosta, joten väsymys tai terveyshaasteet eivät estä nauttimasta kulttuurista ja yhteisöllisistä tilaisuuksista. Kouluttautumisesta ei tarvitse luopua, vaikka ei enää työelämään kuulukaan. Siitä kun on hyötyä myös ihan vain yhteisöön kuulumiseen, maailman menossa mukana pysymiseen ja tieteellisten saavutusten ymmärtämiseen. Toki halutessaan eläkeläisillekin löytyy monia työnkaltaisia yhteisöllisiä tehtäviä, joista maksetaan asianmukainen korvaus. Lisäksi minulla on viimein aikaa lukea ja maalata niin paljon kuin haluan.

Protopia on tehty sekä signaalit ja trendit poimittu täysin oman arvomaailmaani mukaisesti. Tosin uskon, että moni muukin kannattaa ihmisoikeuksia, yhdenvertaisuutta, rauhaa ja planetaarista elämäntapaa. Tietysti ne, jotka ovat saaneet pitkään kerätä itselleen omaisuutta, vaurautta ja valtaa muiden kustannuksella, eivät tämänkaltaisesta muutoksesta pidä. Näkisin kuitenkin, että rajallisessa maailmassa, missä on rajalliset resurssit, niiden kuuluu riittää kaikille, eikä vain harvoille ja valituille. Erottautumista ja sisäpiirejä voidaan toteuttaa myös muilla keinoin kuin epäämällä miljardeilta ellei jopa biljardeilta ihmisiltä ja ties kuinka monilta elollisilta olennoilta arvokas elämä.